Sanojen jälkeen musiikissa tärkein asia on sen luoma fiilis. Hyvässä seurassa mä kuuntelen vaikka Cheekkiä, joka tosin nykyään ei enää mun musiikkimakuun mahdu, vaikka pikkuteininä sitä tuliki fanitettua... Mut esimerkiks tässä uudessa biisissä se fiilis ja asenne on kohillaan!
Mä tykkään laulaa, mutta mun hyvin tavallisella äänellä ja köyhillä taidoilla se on vähä avutonta :--D Mut vaikka kaikki ei tykkää, ni laulan silti vähä missä sattuu. Se vaan on niin kivaa, eikä mua totta puhuen nykyään jaksa enää nii suuresti kiinnostaa kelpaako mun ääni kaikille vai ei.
Soitan haitaria. Kuha nyt saisin kuvattua jonkun kunnollisen videon, ni voisin tääl blogissa julkasta mun soittoo. Ottaen huomioon, että oon 8-vuotiaasta asti soittanu ni oon surkee, mut osaan kyl aika sujuvasti lukee nuotteja ja monet tykkää kun soitan. Eli ei oo ihan turhaan siihenkään harrastukseen etenki mummilta rahaa kulunu. (Kiitokset mummille, joka hyvin pitkälle on kannustanu ja rahottanukin mun soittoo!)
Mä oon kirjallisesti iha semi-lahjakas, ja joskus ala-asteen ekoilla luokilla tein "oman biisin". Siinä oli huimat yks säkeistö, mut sitä mä sitten esitin perheelle xD Sanat meni jotenkin näin:
Kysypä vaan, mitä nyt vaan
Syksy tuo tullessaan.
Putoilevat lehdet
Ja lumikin kohta sataa maan peitteeks
Vähän köyhää ehkä, mut sillon mä halusin olla sanottaja, säveltäjä ja laulaja. Myöhemminki oon biisejä yrittäny tehä, mutta oon nyt ihan suosiolla luovuttanu, ku lähipiiriin on tullu oikeesti taitavia ja osaavia tyyppejä. Pakko sanoo, et arvostan kyl kaikkia, ketkä oikeesti osaa tehä musiikkia jollai tasolla. Se on vaa niiiiiin coolia!
Nykyään mun elämän tärkeimmät kappaleet liittyy mun tämän hetkiseen elämään. Yks merkityksellinen ja ihana biisi on Aerosmithin What could have been love. MUTTA. Se kaikista ihanin ja tärkein ja paras on tämä:
♥
Tämmöstä tänä iltana ^^
- Iida
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti