| Jännitti nii paljo, etten ees osannu hymyillä :----( |
Maanantaiaamu oli kyllä aika kiireinen ja pakko myöntää että mua jännitti. Onneks sitten kaikki meni kivasti ja pääsin koululle. Tässä on jotai ensimmäisen päivän aikana muodostuneita ajatuksia, mitä kirjottelin ylös:
"Aivan mahtavaa! Matala sänky ja pieni ja söpö kirjotuspöytä! Toi pöytä on vielä ikkunan eessä ja siinä on pöytälamppu! Oon taivaassa!
No joo, kyllä tää arveluttaa, ku on kuitenki vietettävä paljon aikaa ilman omaa rauhaa. Asuntolassa kuitenki on lähes 24/7 oltava ihmisten kanssa ja Varkauessa ollessa sit haluan nähä sikäläisiä kavereita. Enköhä mä kuitenki selviä, niin mä ainaki haluan uskoo.
Ihmiset vaikuttaa tosi kivoille, melkein kaikkien kohalla alkaa piipata mun Tohon haluan tutustua -hälytysjärjestelmä. Kyl mä täältä viel uusia kavereita saan, jeij! :----)"
Loppu viikko meni aika pitkälle samoissa fiiliksissä. Tosin ite koulu alko heti alkuun maistua puulta: ketä kiinnostaa kirjottaa jotai hopsia? No mutta ei auta, ens viikko meneeki sitte leireillessä, koulua on vaa maanantaina. Ja sillo sit taietaan viel tehä sitä iki-ihanaa hopsia. Yf.
Kuten tossa alussa jo sanoin, mulla on täällä kotona iso kasa ihmisiä, joitten kanssa ongelmoin syystä tai toisesta. Mitenkään yksityiskohtasesti en meinannu avautua, mutta pakko myöntää, et nyt menee aika heikosti. En oo kunnolla nukkunu koko viikonloppuna ja suklaata on kulunu, joten se kai jo kertoo ihan tarpeeks.
Sillon ku tekis mieli vaa istua itkemässä, ni mä ainaki kaipaan siihe sit aika nopeesti jotai piristävää puuhaa. Mä oikeesti masennun pitkäks aikaa, jos en mahollisimman äkkiä tee jotain... Jotain mikä ees saattas piristää. Tän päivän homma sit oliki hiusten lyhennys. En oo ikinä ennen leikelly ite hiuksia, mutta nytpähän on seki tehty. Ja oikeestaan näistä nyt sit tuliki ihan kivat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti