Pari ikävää puolta matkassa oli: Elo oli yhtä hälinää ja mulla on hirvee ikävä rakasta kihlattuani. Menee taas vähä lässytykseks, mutta mä nyt oonki vähä tämönen lässyttäjä. Onneks Jiin kanssa nähään tänään, en kestäis enää päivääkään ilman sitä.
Eli juu, nyt istun jo junassa matkalla takasin Turkuun. On se vaan kivaa palata kotiin. Varkauden päässä tosin aiheutti hämmennystä kun puhuin "kodista" tarkoittaen Turkua. Kuulemma ton lapsuuden kodin pitäs olla ikuisesti mun koti plaaplaaplaa. Joo, onhan se tavallaan, mut eihä mulla oo siellä enää ees omaa huonetta. Tietysti tutussa paikassa on hyvä olla, mut nyt mun koti on Turku. Piste.
HIWWIPIPO |
Tsuku tsuku tsuku tsuku TUUT TUUT (moi oon junassa) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti